Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Alueellinen ja kansainvälinen yhteistoiminta

Takaisin etusivulle

Kaikenlainen yhteistoiminta lisää korkeakoulujen osaamisen välittymistä muuhun yhteiskuntaan ja toisaalta osaamistarpeiden välittymistä korkeakouluihin. Vuorovaikutus kytkeytyy yhtälailla alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan, mutta etenkin alueellinen yhteistyö tuottaa toivottua konkreettista ja tunnistettavaa vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen kannalta keskeiset kumppanit löytyvät alueyhteistyöstä. Alueellisen yhteistoiminnan ja vaikuttavuuden keskeinen piirre on yhteistyö eri toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja yliopistokeskusten, tutkimuslaitosten, toisen asteen, aluehallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin, kesken sekä kumppanuuksiin perustuva toiminnan suunnittelu. Parhaimmillaan voidaan kehittää alueen tarpeista lähteviä työllistymisen polkuja.

Toisaalta alueellisen yhteistoiminnan ohessa myös kansainvälisten sekä kansallisen verkostojen alakohtainen tai monialainen yhteistyö lisäävät vaikuttavuutta. Eri tasojen toimintaa ei tulekaan erottaa toisistaan vaan alueellisuus ja kansainvälisyys palvelevat toisiaan. Kansainvälisestä yhteistyöstä saatava hyöty liittyy kaikkeen. Lisäksi korkeakoulujen on aktiivisesti kehitettävä aluetta muun muassa kansainvälistymistä tukien yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Vaikuttavuudelle on määriteltävissä asiakkuudet, joiden huomioon ottaminen on merkittävässä roolissa.  Korkeakoulun vaikuttavuutta määrittelee vahvasti se, millaisille ja kuinka aktiivisille kumppanuuksille ja asiakkuuksille yhteiskunnallinen vuorovaikutus rakentuu. Korkeakoulun on rakennettava pitkäjänteisesti keskeisiä sidosryhmäsuhteitaan ja pystyttävä myös uudistamaan verkostoaan strategisten tavoitteiden mukaisesti reagoiden muuttuviin yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kehittämissuositukset

Korkeakoulujen tulee vahvistaa strategista yhteistyötä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Ratkaisuina ja toimintamalleina esitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen työnjaon selkeyttämistä ja yhteistyön tiivistämistä.

Sektoreiden välisen liikkuvuuden lisääminen ja sitä tukevien rakenteiden luominen on tarpeellista. Taustalla on tarve vahvistaa toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä ymmärrystä toistensa toiminnasta ja tavoitteista. Siinä missä tiedettä on sovellettava käytäntöön, käytäntöä kaivataan tieteeseen. Mahdollisuuksina ovat mm. hankesuunnitelmat ja rahoitushaut yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä korkeakoulujen henkilökunnan työelämävaihdot korkeakoulujen ulkopuolella.

Kehitetään vuorovaikutusta ja asiakkuuksien hallintaa

  • Korkeakouluilla on oltava olemassa asiakkuuksien hoitomalli. Korkeakoulun on pystyttävä määrittelemään, millaisille kumppanuuksille rakentuu sen vaikuttavuus ja kenelle hyöty kohdistuu.
  • Uudistetaan laadunvarmistusmekanismien arviointi ja auditointi vastaamaan asiakkuuksien hoitoon. Korkeakoulujen laadunvarmistukseen liitetään systemaattiset palautejärjestelmät, joilla seurataan korkeakoulun vaikuttavuuden kehitystä omalla toiminta-alueellaan

Hyvät käytänteet

Alueellisten osaamiskeskittymien kehittämiseen osallistuminen.

Koulutuksen ja tutkimuksen ns. Quadraple Helix- ja Open Innovation 2.0 -ajattelun tuominen alueelle, jonka seurauksena kansalaisyhteiskunnan rooli sekä käyttäjäkeskeisyys korostuvat. Quadraple Helix- ja Open Innovation 2.0

Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset

  • Strateginen CoastAL-kumppanuus Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kesken sekä kansainvälinen CARPE-verkosto, jonka tavoitteena on tukea varsinaissuomalaisten tutkimushankekumppaneiden pääsyä kansainvälisiin verkostoihin. CoastAL, CARPE
  • Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutti (MTI) on edelläkävijä eri koulutusasteiden välisessä profiloitumisessa ja työnjaossa sekä elinkeinoelämä- ja yritysyhteistyössä. MTI
  • Kumppanuussopimukset alueellisten kehitysyhtiöiden ja kuntien kanssa.
  • Yliopistokeskukset ovat yhteiskunnallista vuorovaikutusta käytännössä toteuttava taho.

Maakuntakorkeakoulutoiminta

  • Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu toimii paikkakunnilla, joissa SeAMKilla ei ole nuorten koulutusta. Maakuntakorkeakoulutoiminta perustuu korkeakoulun ja seutukunnan yhteistyölle, jossa ovat mukana myös toisen asteen oppilaitokset, vapaa sivistystyö sekä elinkeinoelämä. Maakuntakorkeakoulu toimii välittäjänä yrittäjän ja korkeakoulun kesken järjestettäessä joustavasti alueen tarpeista lähtevää koulutusta ja TKI-toimintaa. Maakuntakorkeakoulu

 


 Voit jatkaa keskustelua, antaa palautetta sivuston sisällöistä sekä ehdottaa hyviä käytänteitä osoitteessa https://www.otakantaa.fi/