Oppiminen ja uudistuskyky

Vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri

Takaisin etusivulle

Vaikuttavuuden tunnistaminen ja edistäminen voi olla koko korkeakouluorganisaation, toimintakulttuurin ja toimintakentän läpileikkaava elementti. Toimintakulttuuriin kuuluvat  organisaation sisäiset asenteet ja toimintamallit: on muutoksen mahdollistaminen, tuki rohkeisiin ratkaisuihin ja uskaltaminen epäonnistua. Korkeakoulun toimintakulttuuri vaikuttaa myös sidosryhmiin. Toimintakulttuuri määrittelee korkeakoulun edellytykset ja tavat reagoida ajankohtaisiin haasteisiin. 

Perinteiset toimijaroolit eivät jäsenny enää vahvasti sektoreittain vaan ne ovat murroksen myötä sulautuneet yhä enemmän toisiinsa. Sulautuminen on luonut entistä parempia mahdollisuuksia korkeakoulujen ja sidosryhmien väliselle vaikuttavuutta lisäävälle  yhteistoiminnalle. Esimerkiksi opettajan ja tutkijan roolit ovat yhä enemmän vuorovaikutteisia keskenään sekä sidosryhmien kanssa.  Osapuolille on mahdollista päivittää osaamistaan, ja työelämän tarpeet välittyvät niin korkeakouluihin kuin opetukseenkin. Vastaavasti opiskelijan rooli ei näyttäydy enää vain passiivisena oppijana, vaan opiskelijoiden osaamista kehitetään samalla tavoin työelämälähtöisten tutkimuksen ja kehittämistoiminnan ja muun työelämäyhteistyön avulla. Samalla tavoin työelämälähtöisyys ja yhteiskunnalliset tarpeet on ymmärrettävä hallinnossa.

Kehittämissuositukset

Korkeakoulujen toimintakulttuuria voidaan kehittää aiempaa paremmin vaikuttavuuden kehittymistä  mahdollistavaksi.   Tämä voi ulottua myös yli rajojen korkeakoulujen kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin.  Toimintakulttuurin tulee tukea innovatiivista päätöksentekokykyä ja prosesseja, jotka mahdollistavat  edelläkävijyyden ja riskinottokyvyn. Tähän liittyy myös vuoropuhelu paikallisen  ja globaalin toiminnan ja verkostojen kanssa siten, että yhdellä tasolla saadut onnistumiset on sovellettavissa tai generoitavissa toiseen.

Organisaatiokulttuurin johtaminen: esimerkiksi yhteisöllisyys ja sisäinen yrittäjyys voivat tuottaa tuloksia, mutta samalla on hyväksyttävä myös epäonnistumiset.

  • Innovatiivisuus päätöksenteossa, johtamisessa ja prosesseissa: Tuodaan rohkeutta totutuista toimintamalleista poikkeamiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Korkeakoulujen omien toimintamallien uudistaminen

  • Luodaan koko korkeakouluorganisaation kattavia, parhaisiin käytänteisiin perustuvia toimintamalleja. Työelämälähtöiset toimintamallit ulotetaan kattamaan opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita mm. harjoitteluiden ja toimeksiantoina tehtävien opinnäytteiden ja työn opinnollistamisen avulla. Lisäksi vaikuttavuutta edistävät yhteistyöprojektit, henkilöstövaihdot elinkeinoelämän kanssa sekä yhteiset työntekijät ja infrastruktuurit .
  • Kaikkiin korkeakouluihin monialaiset ja verkostomaiset YVV-neuvottelukunnat tai suunnittelu- ja kehittämistiimit, joiden jäsenet ovat kokonaan ulkopuolisia.

Korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee yhteistyössä laatia tiekartta ja ehdotukset toimintamalleista, joita korkeakoulut voivat hyödyntää kehittäessään korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden oppimisen ja osaamisen haasteisiin.

Hyvät käytänteet

Tutkinnon joustavat järjestämistavat. Case MTI – digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetus

Sidoryhmäfoorumit ja sidosryhmätapaamiset

  • Korkeakoulun perustama sidosryhmäfoorumi, missä erilaisia uusia yhteistoiminnan käytäntöjä kehitetään. Korkeakouluilla on käytössään kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön mallinnus, joka auttaa kumppanuuksien tunnistamisessa, kehittämisessä ja kumppanuussuhteiden hoitamisessa.
  • Strategisten kumppaneiden johtoryhmille järjestetyt tutustumiskierrokset sekä säännölliset yhteistoiminnan arviointitapaamiset.
  • Sidosryhmäyhteistyö rakentuu kumppanuusjärjestelmään, jossa on määritelty strategiset kumppanit, avainkumppanit ja toiminnalliset kumppanit. Varsinkin avainkumppanit ovat paikallisia elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitetään opetusta ja TKI-toimintaa yhdessä.
  • Työelämälähtöisyyden huomioiminen henkilökunnan rekrytoinnissa tärkeänä kriteerinä.
  • Yksiköiden neuvottelukunnat korkeakoulun ja sen keskeisten sidosryhmien yhteistyöelimenä ja tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittäjänä. Neuvottelukunta tukee korkeakoulun roolia alueellisena toimijana sekä antaa palautetta koulutuksen antamista työelämävalmiuksista.
  • Tiedon ja osaamisen ”extreme run”-tyyppiset tapahtumat edistämään kokeilukulttuuria ja vuorovaikutteisuutta.
  • Yhteistyö lahjoittajien kanssa (varainkeruu) sekä korkeakoulujen palvelulupaus lahjoittajille.

 


 Voit jatkaa keskustelua, antaa palautetta sivuston sisällöistä sekä ehdottaa hyviä käytänteitä osoitteessa https://www.otakantaa.fi/