Oppiminen ja uudistuskyky

Todentaminen, seuranta ja jatkuva edistäminen

Takaisin etusivulle

 Korkeakoulujen toiminnan vaikuttavuuden tunnistamisen, edistämisen ja todentamisen merkitys korostuu korkeakoulujen strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa. Niin toimintaa ohjaavissa kannustimissa, strategioissa kuin niiden toimeenpanoon vaikuttavassa johtamisessakin on mahdollista luoda korkeakouluyhteisölle ja sidosryhmille selkeä käsitys vaikuttavuudesta ja sen edistämisestä.

Vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon eri tasot,  pitkä- ja lyhyt aikaväli sekä se tavoitellaanko erityisesti aluevaikuttavuutta vai vaikuttavuutta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Oleellista on, että tarkoituksen arvioinnin kriteereitä hyödyntäen arvioidaan onnistuminen siinä, mitä tavoitellaan. Toimenpiteiden seuranta ja uudelleenarviointi lisäävät vaikuttavuutta,  mikäli kriteerit ja todentamisen tavat ovat toimivia ja kannustavia. Tärkeää on myös toiminnasta saatu palaute ja siihen reagointi.

Vaikuttavuutta voidaan myös johtaa osana korkeakoulujen eri toimintojen ja tehtävien johtamista. Mikäli  vaikuttavuutta ei ole sisällytetty eksplisiittisesti strategiaan, ei sen johdonmukaiselle ja systemaattiselle johtamiselle ole edellytyksiä. Vaikuttavuuteen liittyy monta ulottuvuutta, mutta sen määrittelyn merkitystä ei voida kiertää vetoamalla käsitteen monimuotoisuuteen.

Kehittämissuositukset

Opetusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa johdetaan vaikuttavuuslähtöisesti.

  • Korkeakoulujen perustehtäville ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle on mahdollista asettaa selkeät vaikuttavuustavoitteet, ml. toimenpiteiden seuranta, arvioinnin kriteerit, arviointi, arvioinnin pohjalta laadittavat korjaavat toimenpiteet, ml. voimavarojen kohdentaminen havaittuihin kehittämisen kohteisiin.
  • Johtamisen ammattimaisuutta ja mekanismeja voidaan kehittää palvelemaan vaikuttavuuslähtöistä ja ketterää johtamistapaa ja toimintakulttuuria. 

Korkeakouluihin luodaan tulevaisuussuuntautuneisuutta ja tiedon yhteisluomista ja verkostoitumista tukevia sisäisiä kannustimia. 

  • Korkeakoulut voivat kehittää sisäisiä rahoitusmallejaan ja rahoituksen kohdentamisen mekanismeja, jotka palkitsevat korkeakouluyhteisön eri toimijoita yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

Hyvät käytänteet

Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi osaksi korkeakoulujen laatujärjestelmiä:

  • Vaikuttamissuunnitelma.
  • Vuosittainen vaikuttavuuden arviointi, joka raportoidaan johdolle ja hallitukselle.
  • Sidosryhmäkyselyt, palautteen keruut ja tietyissä tuloksellisuusmittareissa menestyminen, kuten työllistyminen, arviot koulutuksen työelämävastaavuudesta, ulkoinen rahoitus, houkuttelevuus opiskelu- ja työpaikkana.
  • TKI-toiminnan johtamisen ja toiminnanohjauksen ohjelmistotyöväline toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistajana.
  • Korkeakoulun sisäinen järjestelmä innovaatioiden tunnistamiseksi ja niiden kaupallisen hyödyntämisen edistämiseksi. Esimerkiksi suosituksia antava yvv-neuvoston tuella.
  • Net Promoter Score (NPS)-arvion käyttöönotto koulutus- ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. NPS on yritysten kansainvälisesti käyttämä ja hyväksytty luku, jolla arvioidaan asiakastyytyväisyyttä asiakaspalautteen perusteella. Koska NPS on myös elinkeinoelämän käyttämä indikaattori, niin se on silloin vertailukelpoinen sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja luonnollisesti korkeakoulujen välillä, jos kaikki sitä käyttävät. NPS
  • Yhteiskuntavastuu raportointi: Saimian Yhteiskuntavastuuraportti 2015 

 

 


 Voit jatkaa keskustelua, antaa palautetta sivuston sisällöistä sekä ehdottaa hyviä käytänteitä osoitteessa https://www.otakantaa.fi/